Onko pyörämatkailussa Suomen matkailun tulevaisuus?


Pyörämatkailusta on tulossa kovaa vauhtia seuraava hitti Suomessa. Eikä ihme, onhan pyörämatkailu ollut jo pitkään kasvuvauhdissa useissa maissa kuten Amerikassa, Saksassa, Itävallassa  ja naapurissamme Ruotsissa. Kohteita ja palveluita on kehitetty ja tuunattu viimeisen päälle pyöräilevää varten. Maisemallisesti kauniit, vauhdikkaat ja turvalliset reitit, pyöräily-ystävälliset palvelut ja kattava informaatio ovat menestyksen salaisuuksia

Suomalaisen pyörämatkailun menestystarina löytyy esimerkiksi Puumalan pyöräilyreitistöstä (60km), jonka pyöräili kesällä 2019 yli 2000 pyöräilijää. Ellaren Pirjo Räsänen todisti kesällä omin silmin miten alueelle on suosion myötä syntynyt uusia matkailupalveluita ja kuinka alueen matkailukohteet ovat saaneet pyöräileviä matkailijoita sekä kotimaasta että ulkomailta.

"Tämän huomasi sekä päivittäin ja että ennakkotilauksissa", kertoo yrittäjä Puumalan saaristoreitin varrelta.

"Pyörämatkailijat tekivät ennakkoon majoitusvarauksia ja pyöräilijöitä tuli päivittäin paikan päälle kyselemään majoitusta. Kiivaimpana sesonkina kaikille ei löytynyt majapaikkaa, oli pakko myydä ei-oota".

Monen pienenkin hiihtokeskuksen rinteitä viiletetään kesäkuukausina alas pyörällä. Alamäki- ja enduro-pyöräily on monen laskettelijan suosima kesälaji ja monen hiihtokeskuksen ympärivuotisuuden tae. Tämän seurauksena eri alueille on syntynyt esimerkiksi bike parkeja, pump trackejä, erilaisia harrastuspaikkoja sekä kurssitoimintaa. 

Pyörämatkailu pidentää sesonkeja

Syksyllä 2019 outdoors -konferenssissa Saksassa kuultiin, että pyöräily on pidentänyt monen keskieurooppalaisen matkailukohteen sesonkia, auttanut kohteen asiakaskunnan nuorennusleikkauksessa ja tuonut alueelle enemmän matkailutuloa kuin muut matkailumuodot. Monen kohteen ongelma on ollut kärjistetysti seuraavanlainen: vanhempi sukupolvi saapuu tuttuihin ja turvallisiin kohteisiin vanhasta muistista, liikkuu ja retkeilee tutussa ympäristössä omatoimisesti, käyttäen vähän palveluita ja jopa ruokaillen omassa matkailuautossa. Samanlaisia kokemuksia on Suomestakin. 

Maastopyöräily ja kaikki sen alalajit ovat piristäneet tällaisia kohteita, mutta on se vaatinut panostuksia. Infran puolella harrastusmahdollisuuksien lisäksi alueille on rakennettu myös metsäreittejä sekä uusimpana sähköpyöräreittejä sekä sähköpyöräystävällisiä hotelleja, jotka vetävät puoleensa uusia kävijöitä. Hyvä esimerkki kunnianhimoisesta ja onnistuneesta mtb-projektista on Bike Republic Sölden. Vuonna 2015 aloitetun projektin tavoitteena on ollut toteuttaa alueelle kokonainen maastopyöräilyn mekka vastuullisesti ja ympäristöä kunnoittaen. 

Pyörämatkailusta on tullut vaihtoehto huomattavasti perinteisemmälle matkailulle ja se on tuonut mukanaan matkailutuloa. Varsinkin vauhdikkaaseen maastopyöräilyyn liittyy paljon tapahtumia sekä taito- ja tekniikkakursseja, jotka ovat Suomessa elvyttäneet monia pieniäkin hiihtokeskuksia. Suomessa ympärivuotinen pyöräily toimii hyvin rinnekeskuksissa, talvipyöräily on kasvanut eritoten fatbike -pyörien ansiosta. Fatbiket tuntuvat sopivan hyvin suomalaiseen pyöräilykulttuuriin vaikka Keski-Euroopassa ne ovat olleet vain yhden sesongin juttu. Suomeen fatbiket ovat rantautuneet jäädäkseen. Esimerkiksi Ylläksestä on kehittymässä määrätietoisen työn tuloksena kotimainen pyöräilyn haavemaa ja se onkin onnistunut murtautumaan kansainvälisille markkinoille läskipyörätuotteilla.

Bike Republic Sölden on hyvä esimerkki maastopyöräilyn suunnitelmallisesta kehittämisesta. Onko pyörämatkailussa myös Suomen matkailun tulevaisuus?
Bike Republic Sölden on hyvä esimerkki maastopyöräilyn suunnitelmallisesta kehittämisestä Itävällassa.

Retkipyöräilypuolella menossa samantapainen kehityskulku

Euroopassa suosittuja retkipyöräilyreittejä - ja kohteita on syntynyt erityisesti vesistöjen, kuten Moselin, Elben ja Tonavan varrelle. Kohteena esimerkiksi Bodenjärvi vetää puoleensa pyörämatkailijoita.  Retkipyöräilyn hyvä esimerkki löytyy vuonna 2015 käyttöön vihitystä Kattegatt-reitistä, joka on Ruotsin ensimmäinen valtakunnallinen pyöräilyreitti ja vuoden 2018 pyöräilyreitti Euroopassa.  Reitistön kehittäminen aloitettiin vuonna 2010, jolloin Kattegatt valittiin kansalliseksi pilottiprojektiksi ja infrastruktuurin kehittämiseen osoitettiin 40 milj. kruunua. Projektin tavoitteena on autoton pyöräily. Pyöräilypalveluita kehitäessä huomioon on otettu koko liikenneketju; pyörän saa ottaa mukaan paikallisbusseihin ja -juniin ja reitin varrella on runsaasti pyöräily-ystävällisiä palveluita. Suomessa samantyylinen kehittämistyö on alkamassa Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteisenä ponnistuksena sekä pyörämatkailun tietotaidon että vähähiilisten liikenneketjujen kehittämishankkeena.

Pyöräily tuo paljon hyvää tullessaan

Pyörämatkailu on kiistatta moniulotteinen matkustusmuoto, jolla on lukuisia positiivisia puolia. Retkipyöräilijä ajaa harvoin ohi, hän pysähtyy ja käyttää palveluita ja viipyy kohteessa pidempään.  Pyörän selästä on helppo tutustua uusiin kohteisiin, jopa sellaisiin, joita ei muuten ehkä huomaisi. Pyörämatkailu hyödyttää maaseutua ja pieniä kohteita keskusten lisäksi. Itse matkustaminen on erilaista, kun ympärillä olevaa maailmaa, maisemaa ja ulkoilmaa voi kokea kaikilla aisteilla. Pyöräily on myös tehokasta liikuntaa, kalorit palavat lähes huomaamatta ja ruokahalu kasvaa. Pyörällä on helppo hurauttaa ravintolaankin. Tutkimusten mukaan parhaimpia sesonkeja pyörämatkailulle ovat kevät, alkukesä ja loppukesä pitkälle lokakuun puolelle.

Kilpailu on kovaa ja laatua kysytään

Vaatimukset menestyville pyörämatkailukohteille ovat universaalit ja kansainvälisiltä markkinoilta löytyy valmiita kehittämispolkuja ja konsepteja sekä Ellaren kaltaisia toimijoita, jotka tarjoavat pyörämatkailukohteiden ja -palveluiden konseptointipalveluita. Kokonaisuus muodostuu pyörämatkailureitistöistä, niihin liittyvästä muusta infrastruktuurista, pyöräily-ystävällisistä palveluista sekä informaatiosta ja lopulta markkinoinnista. Pyörämatkailu on siis monen tahon yhteistyötä: infra ei synny ilman julkista sektoria, yhdistyksiä ja harrastajia eikä palveluita ei synny ilman infraa.

Perusjutut pyörämatkailun kehittämiseksi ovat seuraavat:

• Käyttäjälähtöiset reitit, joilla pyörämatkailija pääsee flow-tilaan, irti arjesta.

• Asiaankuuluva pyöräilyinfrastruktuuri → reittien viitoitus ja opasteet kuntoon, muu infrastruktuuri huomioiden

• Pyöräilykohde-  ja -reitti-informaatio →  reittioppaat ja -selosteet, reitti- ja reitistökartat, internet. Huolehdi, että info on saatavilla joka puolella itse kohteessa ja asiakkaan ostopolun varrella.

• Pyöräily-ystävälliset majoitus-, ruokailu- ja vierailukohteet

• Lisäpalvelut kuten pyörien ja varusteiden huolto ja vuokraus. Varusteita ovat esimerkiksi sivu- ja etulaukut ja kypärät. Pyöriä pitää pestä ja huoltaa.

• Liikenne- ja logistiikkapalvelut. Pyöräilijät kulkevat pyörän kanssa usein myös bussilla, laivalla, lautalla, taksilla tai junalla.

• Tuotekehitys ja markkinointi

Tämä luettelo ei ole suinkaan ketju, jossa toimenpiteet seuraavat toinen toisiaan vaan tarkoitus on osoittaa, että pyörämatkailu edellyttää useiden rinnakkaisten toimenpiteiden tekemistä. Kaiken lähtökohtana on infran kehittäminen. Muista myös, että pyöräilevät oman kunnan tai kaupungin asukkaat käyttävät myös pyörämatkailusta syntyviä palveluita.


Ellare on erikoistunut pyörämatkailun kehittämiseen ja on mukana useiden pyörämatkailukohteiden, vähähiilisten liikenneketjujen, kansainvälisen pyörämatkailun markkinoinnin ja palveluiden kehittämisessässä. Olemme toteuttaneet useita pyörämatkailun benchmarking-matkoja sekä pyörämatkailukonferensseja. Alueille ja yrityksille tarjoamme innostavia työpajoja, seminaareja, hankesuunnittelua ja pyöräily-ystävällisten palveluiden ja pyörämatkailukohteiden kehittämistä. Autamme kohderyhmien määrittelyssä ja toteutamme benchmarking -matkoja erilaisilla teemoilla. Tarjoamiemme suunnitelmallisia ja laajempia kokonaisuuksia esimerkiksi kohteiden pyörämatkailupotentiaalin kartoittamisesta tai elämys- ja markkinapotentiaalin arvioinnista.

 

Ollaan yhteydessä!

 

Jätä kommentti